Korona on lisännyt työntekijöiden ahdistuneisuutta Suomessa

28. tammikuuta 2021

Korona on nopeuttanut matkaamme työn tulevaisuuteen etä- ja hybridityön yleistyessä. Samalla se on pakottanut suurimman osan meistä asiantuntija- ja tietotyötä tekevistä etätöihin. Korona aiheuttaa lisäksi ylimääräistä stressiä, ahdistuneisuutta ja etätyöapatiaa. Etätyöhön siirtyminen vaikuttaa meidän totuttuihin toimintatapoihin ja erityisesti sosiaalisiin suhteisiin. Miten korona ja pakotettu etätyö on vaikuttanut meihin Suomessa?

Mitä tiedämme etätyön ja koronan vaikutuksista nyt?

Tätä blogia kirjoittaessa (28. Tammikuuta 2021) kansainväliset ja Suomessa tehdyt tutkimukset kertovat samankaltaisesta tilanteesta kaikkialla maailmassa. Etätöiden vaikutukset henkilöstöön ovat kaksijakoisia. Osalla henkilöstöstä mielen hyvinvointi ja tuottavuus on parantunut. Mutta samaan aikaan osalla henkilöstöstä etätyöapatia ja ahdistuneisuus ovat kasvussa. Tiedämme myös aiemmista pandemioista sen, että ahdistuneisuus ja stressi lisääntyvät viiveellä.

Työterveyslaitoksen keväällä 2020 toteuttaman Miten Suomi voi -tutkimuksen tulosten mukaan suomalaisten etätyöntekijöiden työhyvinvointi on kohentunut korona-ajan etätyösuositusten aikana. Syitä tähän ovat olleet esimerkiksi ajan säästyminen työmatkoista ja  pidentyneet yöunet. Tutkimuksen tulosten perusteella näyttää siltä, että työn imun kokemus on kasvanut ja krooninen työuupumus vähentynyt.

Tammikuussa 2021 julkaistin pitkittäistutkimus, miten suomalaiset työntekijät kokivat koronan vaikutukset. Tutkimuksessa selvitettiin erityisesti ahdistuneisuutta.

Mitkä tekijät selittävät koronan aiheuttamaa ahdistusta tutkimuksen perusteella? 

  • Lisääntynyt työntekijöiden kokema yksinäisyys

  • Negatiivinen ja kuormittava stressi

  • Liiallinen tietokoneen ja puhelimen käyttö eli teknostressi

  • Persoonallisuuspiirteet - erityisesti neuroottisuus - vaikuttavat ahdistuneisuuden kokemukseen

  • Etätöiden aiheuttama sosiaalisen tuen väheneminen esihenkilöltä ja tiimiltä 

Miten ahdistuneisuutta torjutaan? 

Koronan aiheuttama ahdistuneisuuden kokemus on voimakkaampi naisilla ja nuorilla. Henkilöt, joiden negatiivinen työstressi tai teknostressi lisääntyi koronan aikana kokivat myös suurempaa ahdistuneisuutta. Muistetaan siis palautuminen ruutuajasta sekä päivällä että työajan jälkeen. Kannattaa myös tasapainottaa työpisteellä istumista sekä rytmittää taukoja ja ulkoilua työpäivän sisään. 

COVID-19 vaikuttaa todennäköisesti negatiivisesti henkilöstön työhyvinvointiin, mielenterveyteen ja työssä suoriutumiseen. Henkisen läheisyyden, fyysisten kohtaamisten puuttuessa, ylläpitäminen kollegoihin ja työpaikkaan on kriittistä jaksamiselle.

Työyhteisöt, joissa käytetään kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia jäljitteleviä viestintätyökaluja ja -kanavia etätöissä, hyötyvät sekä koko organisaationa että yksittäisen työntekijän tasolla. Inklusiivinen ja välittävä työyhteisö ja -kulttuuri sekä tekninen ja henkinen tuki ovat äärimmäisen tärkeitä vaikeina aikoina.

Ihmisillä on erilaisia persoonallisuuspiirteitä ja tarpeita, jotka tulisi huomioida johtamisessa. Esimerkiksi neuroottinen ja järjestelmällinen itseohjautuva henkilö tarvitsevat erilaista tukea ja johtamista. Muistetaan johtaa työyhteisön jäseniä yksilöinä.

Työyhteisöissä on hyvä myös muistuttaa jokaista, että ahdistuneisuuden ei kannata antaa edetä liian pitkälle. Jos esihenkilön tai kollegoiden tuki ei riitä, on syytä kääntyä ajoissa työterveyden puoleen.

Miten etätyö ja mielen hyvinvointi saadaan pelaamaan yhteen?

Henkilöstön työn imuun ja mielen hyvinvointiin vaikuttaa merkittävästi kokemus autonomiasta sekä työpaikan sosiaaliset suhteet ja palaute. Koronan aiheuttama etätyösuositus on lisännyt monilla työpaikoilla mahdollisuutta päättää itsenäisesti omasta työstään ja myös työnteon tavoista, mikä on vaikuttanut positiivisesti monen autonomian kokemuksiin ja sitä kautta työhyvinvointiin. Tätä hyötyä ei kannata hukata, mutta täytyy muistaa, ettei lisääntynyt autonomia saa tarkoittaa “heitteille jättämistä”. Työntekijät tarvitsevat yhä tukea normaaleissa asioissa kuten työn organisoimisessa ja tehtävien priorisoinnissa.

Me kaipaamme kehittymistä ja uuden oppimista voidaksemme hyvin ja tasapainoisesti. Etätöihin siirtyminen on pakottanut uusien työtapojen opetteluun. Tällaiset haasteet ovat usein virkistäviä ja positiivisia, kunhan niihin kyetään vastaamaan ja niistä saadaan onnistumisen kokemuksia. Kun etätyö sujuu ja arki rullaa, täytyy mahdollistaa muut kehittymisen ja oppimisen mahdollisuudet myös etätyötä tekeville.

Työn imun kasvusta huolimatta etätyö on joillain aiheuttanut etätyöapatiaa sekä lisännyt leipääntymistä, joilla on puolestaan negatiivinen vaikutus jaksamiseen ja palautumiseen ja toki myös pitkällä aikavälillä työn tuloksiin. Etätyösuosituksen pitkittyessä onkin tärkeää löytää tapoja ylläpitää työn mielekkyyttä ja intoa, mikä saattaa vaatia muutoksia sosiaalisten suhteiden ylläpitoon. Kokeilkaa tiimissänne virtuaalista kahvihetkeä (“Fika moment”) tai yhteistä pelituokiota. Tai suunnitelkaa tiimin kanssa sosiaalinen kalenteri, jotta saatte korvattua sosiaalisen kanssakäymisen puutetta. Valitkaa erilaisia aktiviteetteja, jotta jokainen pääsee osallistumaan. Viikottaisia tapaamisia, em. yhteisiä kahvihetkiä tai ulkoilua? Koittakaa keksiä luovasti virtuaalisia vaihtoehtoja, jos kanssakäyminen kasvotusten ei vielä ole turvallista.

Uudenlaisiksi työhyvinvointiin vaikuttaviksi ongelmiksi on siis noussut tylsistyminen ja yhteisöllisyyden tunteen väheneminen, jotka voivat hiljalleen nakertaa etätyön positiivisia vaikutuksia. Työyhteisön tuen puuttuminen voi aiheuttaa yksilöille ylimääräistä painetta ja pidemmällä tähtäimellä se lisää stressiä, hankaloittaa päätöksentekoa ja hidastaa ammatillista kehitystä. Mikäli emme saa tarpeeksi palautetta työstämme, vaikuttaa se minäpystyvyyteen ja omaan kehittymiseen negatiivisesti. Meidän kaikkien, mutta varsinkin esihenkilöasemassa olevien, täytyy siis olla erityisen tietoisia siitä, että totuttujen arkisten kohtaamisten jäätyä pois esimerkiksi palautteen antamista ja muita työntekoa tukevia ja kehittäviä keskusteluita täytyy vaalia uusilla virtuaalisilla tavoilla.

Etätyö tuo mukanaan myös muutoksia sosiaalisiin suhteisiin, mikä aiheuttaa osalla yksinäisyyttä tai voimistaa ahdistuneisuuden kokemusta. Perinteiset kuulumisten vaihdot kahvikupin tai lounaan äärellä ovat kadonneet. Emme myöskään kohtaa tai näe päivittäin tiimiläisiä tai kollegoita, jolloin käsityksemme heidän jaksamisesta tai tuen tarpeesta on heikentynyt.

Mistä voimme aloittaa jo tänään?

Tuoreimpien tutkimustulostenkin valossa on selvää, että tällä hetkellä meidän kaikkien kannattaisi keskittyä ahdistuneisuuden ja muiden henkisen hyvinvoinnin signaalien seurantaan. Näin voimme reagoida ajoissa sekä itse että työyhteisön tasolla. 

Samalla meidän kannattaa keskittyä vahvistamaan työyhteisön välittävää ja tukea tarjoavaa kulttuuria.Varmistutaan myös, että jokaisella on käytössään hyvät etätyövälineet normaalia kasvokkain tapahtuvaa kommunikointia jäljitellen. Autonomian ja palautekulttuurin vahvistamisella on myös edellä kuvatusti positiivinen vaikutus mielen hyvinvointiin.

Pidetään huolta toisistamme, tiimistämme ja kamerat päällä videopalavereissa!

Voisiko Emooter olla hyödyllinen sinulle ja tiimillesi?

Kokeile nyt tai varaa esittely
Tuoretta sisältöä Emooterilta

Tervetuloa, uudet tuttavat