Mitä on stressi työpaikalla? Kuinka voin hallita omaa stressiä?

28. helmikuuta 2020

Stressistä puhutaan nykyään paljon. Mutta mitä se oikeastaan on? Onko stressin olemassaololle hyvä syy? Työhön liittyy nykyään paljon henkisiä ja emotionaalisia haasteita ja vaatimuksia, jotka saattavat aiheuttaa tai voimistaa stressiä. Tämä artikkeli valottaa sinulle, mitä työperäinen stressi on ja mitkä sen vaikutukset ovat sinuun? Opit myös muutamia vinkkejä stressinhallintaan.

Mitä työperäinen stressi on?

Stressiä voi ajatella ulkoisena paineena, joka kohdistuu sinuun. Voit selviytyä ja mukautua stressiin tietyissä rajoissa. Stressi on automaattinen reaktio kohtaamaasi "uhkaan", joka auttaa selviytymään vaativista suorituksista. Stressi piti ihmisen hengissä aikoinaan savannilla. 

Pitkittynyt stressitila on kuitenkin haitaksi terveydelle, sillä se laukaisee fysiologisia ja hormonaalisia reaktioita, jotka aiheuttavat negatiivisia tunteita ja oireita. Stressi voi kasaantua pikku hiljaa etkä välttämättä edes huomaa, kuinka stressaantunut olet, ennen kuin reagoit siihen fyysisesti.

Moni meistä kuvittelee olevansa oman työelämänsä voittamaton supersankari ja immuuni stressille. Huonoja uutisia, kukaan meistä ei ole immuuni! Stressi vaikuttaa meihin kaikkiin, toki jokaiseen eri tavoin. Yleensä työelämän supersankarit tippuvat korkeimmalta ja koviten laiminlyötyään stressin ensimmäiset oireet ja tuntemukset.

Kuinka löytää tasapaino positiivisen ja negatiivisen stressin välillä? 

Työssäsi ja elämässäsi saattaa olla sekä hyvää (eustress) että huonoa (distress) stressiä. Hyvä stressi saattaa viedä sinua eteenpäin, kun taas huono stressi saattaa kasaantua ja aiheuttaa lopulta ongelmia. Se voi jopa olla vahingollista sekä henkiselle että fyysiselle hyvinvoinnille. Opi erottamaan, minkälainen stressi on sinulle haitallista, jotta voit kohdistaa stressinhallintasi niihin tekijöihin. 

Työstä syntyvä stressi voi olla joko työhyvinvointia heikentävää tai positiivisella tavalla haastavaa. Näiden kahden ero tulee lopulta siitä, luoko stressi mahdollisuuksia vai esteitä aikaansaamisen tunteillesi.

Positiivinen stressi on sinulle jollain lailla kehittävää tai palkitsevaa. Se edistää työhyvinvointiasi, kun taas negatiivinen stressi heikentää sitä. Positiivinen stressi voi esimerkiksi olla sellaista, joka luo sinulle aikaansaamisen mahdollisuuksia tai onnistumisen kokemuksia hetkellisesti raskaan työsuorituksen lopuksi.

Mitä on positiivinen stressi?

  1. työkuormitus, 

  2. aikataulupaineet,

  3. vastuut, 

  4. työn moninaisuus,

  5. jatkuvan oppimisen tarve työssä. 

Yllä oleva lista sisältää yleisimpiä esimerkkejä positiivisesta stressistä. Aikataulupaineet ja uudet vastuut voivat olla positiivista stressiä  tiettyyn pisteeseen asti, kun se haastaa sopivasti, mutta ei vie kaikkea energiaa tai kuormita liikaa. Työn moninaisuus tai jatkuvan oppimisen tarve luo myös positiivista stressiä. Jotta stressi pysyisi positiivisena, täytyy kuitenkin tunnistaa omat rajansa.

Negatiivinen stressi töissä on sellaista, joka luo esteitä työlle. Sellainen voi esimerkiksi haitata työskentelyäsi tai aiheuttaa tunteen, ettet pärjää tai että on mahdotonta onnistua. Työpaikalla tällaista stressiä voivat aiheuttaa monet erilaiset asiat, joihin kaikkiin ei voi itse suoraan vaikuttaa. 

Mitä on negatiivinen stressi?

  1. työroolin epäselvyydestä, 

  2. huonoista sosiaalisista suhteista,

  3. epävarmuuden tunteista työtä kohtaan, 

  4. esimerkiksi hallinnan puutteesta,

  5. aikataulupaineet.

Yllä oleva lista sisältää esimerkkejä negatiivisesta stressistä. Esimerkiksi aikataulupaine voi olla hyväksi, jos se auttaa viemään asioita vauhdilla eteenpäin. Se muuttuu negatiiviseksi ja aiheuttaa stressiä, jos aikataulu on epärealistinen ja onnistuminen tuntuu mahdottomalta.

Miksi meidän pitää olla huolissaan stressistä?

Työperäinen stressi on merkittävä haaste kaikissa kehittyvissä ja teollistuneissa maissa. Se vaikuttaa ihmisiin yksilöinä, mutta myös organisaatioihin ja kokonaisiin yhteiskuntiin. Stressi voi johtaa fyysisiin ja henkisiin terveysongelmiin, heikentää elämänlaatua ja viedä ihmisiä ennenaikaiselle eläkkeelle. Siksi sinun ja kaikkien, joiden kanssa työskentelet, olisi hyvä ottaa aktiivinen rooli stressin ja sen mahdollisten negatiivisten vaikutusten hallinnassa.

94 % vastaajista oli kokenut työperäistä stressiä Wrikesin 2019  stressitutkimuksessa Yhdysvalloissa. Stressi voi johtaa hetkellisiin huippusuorituksiin, mutta kun tiimisi alkaa uupumaan vie se liiketoimintasi pahoihin ongelmiin. EU:ssa tehtyjen arvioiden mukaan työperäinen burnout ja uupumus johtavat satojen miljardien eurojen menetyksiin sekä hukattuna tuottavuutena että sairauspoissaoloina. 

Suomessa VTT ja Helsingin yliopisto tutkivat sisun vaikutusta hyvinvointiin, jonka arvioitiin olevan jopa 60 % henkilön yleisestä hyvinvoinnista. Sisulla on hyvin paljon samoja elementtejä kuin myös positiivisella ja negatiivisella stressillä. Positiivinen sisu muodostuu esimerkiksi kolmesta osasta; 1 ) piilevä voima, 2)  toimintasuuntautuneusuus ja 3) sinnikkyys. Negatiivinen sisu on haitallista ja koostuu vastaavasti kolmesta osasta; 1) haitta ajattelulle, 2) itselle ja 3) muille. Ihmisillä voi siis olla joko haitallista tai hyödyllistä sisua. Usein myös molempia. Sisu haittaa pahimmillaan ajattelua. Negatiivista sisua kokea henkilö ei kykene priorisoimaan eikä välttämättä näe asioiden kokonaiskuvaa. Hän ei saa asioita tehdyksi vaan kuormittuu, stressaantuu ja väsyy.

Mitä oireita työperäinen stressi aiheuttaa?

Yleisiä stressin oireita ovat mm. aikaansaamattomuuden tunteet ja tavanomaista herkempi ärsyyntyminen sekä kyynistyminen. Fyysiset reaktiot voivat vaihdella jännittyneisyydestä lisääntyneisiin päänsärkyihin, sydämen tykytykseen tai unen laadun heikkenemiseen. Stressi voi johtaa myös unohteluun ja muihin muistiongelmiin kuten uuden opettelun vaikeutumiseen.

Negatiivinen stressi pitkään jatkuessaan vie kokonaan voimat. Työhön on harvemmin myöskään tyytyväinen, jos negatiivisen stressin aiheuttajia on paljon. Siksi ihmiset saattavat päätyä jopa vaihtamaan työpaikkaa, jos negatiivinen stressi jatkuu. Pahimmillaan stressi voi johtaa ylikuormitukseen ja sitä kautta loppuun palamiseen ja terveysongelmiin.

Kuinka palautua uudenlaisesta stressistä?

Teknologia on muuttanut työn lisäksi koko elämäämme ja siksi meidän täytyy oppia palautumaan uudenlaisesta stressistä uusin tavoin. Esimerkiksi työn uudet muodot, kiireiset aikataulut, työkuorma, huonot sosiaaliset suhteet, epäselvät roolit, epävarmuus ja työn ja vapaa-ajan ristiriidat ovat yleisiä stressin lähteitä. Henkisen ja emotionaalisen stressin muodoista voi olla hankalampaa palautua perinteiseen fyysiseen stressiin verrattuna. Koska teknologia seuraa meitä kotiin, voimme helposti unohtaa antaa itsellemme ja mielellemme tarpeeksi aikaa palautua. 

Kuinka voin hallita omaa stressiä? 

Mikä on sinulle paras tapa rentoutua stressaavan työpäivän jälkeen? Käytkö esimerkiksi säännöllisesti ulkoilemassa tai pidätkö taukoja stimuloivan teknologian, kuten älypuhelimen, käytöstä?  Kun olet stressaantunut, pyritkö silti syömään terveellisesti, nukkumaan ja lepäämään tarpeeksi? Jokaisen tulisi löytää itselleen parhaiten sopivat stressinhallintakeinot. Voit helposti oppia tunnistamaan oman ja tiimisi tarpeet palautumiselle

Mitä tehdä, jos työ ei haasta tarpeeksi?

Yleisiä tapoja saada työhön lisää positiivista haastetta on esimerkiksi kouluttautuminen, uusien vastuiden ottaminen tai vaikkapa rutiinien rikkominen. Onko työssäsi jotain toistuvaa tai tylsää? Oletko miettinyt, miten voisit tehdä samat tehtävät hieman eri tavalla tai vaikkapa yhteistyössä uusien ihmisten kanssa? Mitä uusia taitoja voit oppia? Millaisia uusia projekteja haluaisit ja voisit tehdä, jotta voit kehittää omaa osaamistasi? Muokkaa siis oma työsi sen rajoissa mahdollisimman mielekkääksi ja omia vahvuuksiasi tukevaksi?

Yksi tehokas keino on myös muokata omaa ajattelutapaansa. Voitko löytää uuden ja itsellesi tärkeän merkityksen työllesi? Jokaisessa työssä kaupan kassalta ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun on löydettävissä itselle tärkeä ja energisoiva merkitys. Voitko muuttaa omaa suhtautumistasi keskusteluihin asiakkaiden kanssa työskennellessäsi asiakaspalvelussa tai muussa roolissa? Ensi kerralla kun hankala asiakas soittaa niin kokeile myönteistä ja positiivista suhtautumista hänen huoliin ensimmäisen ja todennäköisesti automaattisen vastareaktion sijaan. 

Mitä teen kun koen liikaa negatiivista stressiä?

Negatiivisen stressin  aiheuttajia ei aina voi itse poistaa, mutta niistä selviytymiseen voi usein vaikuttaa. Apua saattaa saada työyhteisöltä tai organisaatiolta, jos liiallisesta stressistä voi puhua muiden kanssa. Jos esimerkiksi työrooli on epäselvä, kannattaa asia ottaa puheeksi kollegoiden tai esimiehen kanssa. Tai jos tavoitteet ja aikataulut ovat epärealistisia, on erittäin todennäköistä, että kaikki osapuolet kärsivät siitä ja ovat siten valmiita tekemään muutoksia. Selkeillä rooleilla ja realistisen haastavilla tavoitteilla pääsette organisaationa parhaimpaan lopputulokseen. Myös itseohjautuvuus vaatii selkeyttä rooleihin ja tavoitteisiin, jotta vältytään monikertaiselta työltä ja uupumiselta. 

Usein myös työpaikan sosiaaliset suhteet tai vuorovaikutus aiheuttavat negatiivista stressiä ja kuormitusta. Pyri avoimesti keskustelemaan näistä asioista suoraan tiimissä tai esimiehen ja/tai HR:n kanssa, jotta asiat eivät jää vaivaamaan teidän mieltä. Usein myös työterveyshuolto voi auttaa näissä asioissa. 

Kohtaamme myös todella paljon “teknostressiä” työssämme ja vapaa-ajalla. Aivomme ovat koko ajan ylikuormittuneet sekä informaation että sosiaalisten median palveluiden käytön takia. Jälkimmäistä ruokkii erityisesti se, että ne on suunniteltu aivojen dopamiinin tuottamisen maksimointiin tykkäysten, tunnereaktioiden ja keskustelujen herättämisen kautta. Tämä koukuttaa meidät hyvin voimakkaasti viettämään paljon ruutuaikaa.. On hyvä muistaa, että aivomme eivät ole kehittyneet juurikaan siitä kun vielä kuljimme pitkin savanneja ja viidakkoja. Kaikki signaalit, melu, tykkäykset ja notifikaatit pitävät aivomme jatkuvassa hälytystilassa, joka on verrattavissa savannien oksien rasahduksiin ja puskien heilahtamiseen.  Tällä hetkellä aivomme eivät yksinkertaisesti saa riittävästi aikaa levätä ja palautua, mikä vaikuttaa varmasti voimakkaasti lisääntyneeseen uupumukseen ja burnoutiin. 

Kuinka löydän tasapainon? 

Harvassa työssä ei ole lainkaan negatiivista stressiä. Toisaalta tiedät nyt, että työssä tulisi olla stressiä sopivasti. Kun työ on sopivan vaativaa omiin voimavaroihin nähden, työ tuntuu palkitsevalta ja energisoivalta. Tällöin et tylsisty, mutta et myöskään pala loppuun. Tiimin ja organisaation tuki saattaa auttaa löytämään tällaisen tasapainon.

Meidän tulisi myös pyrkiä palvelevaan johtajuuteen organisaation kaikilla tasoilla. Palveleva johtajuus ei ole vain esimiesten tai johdon asia. Aamulla töihin tullessasi pohdi kuinka voit auttaa ja tukea kollegoita tänään. Tämä toistemme palveleminen auttaa meitä kaikkia tavoitteiden saavuttamisessa sekä oman potentiaalin kehittämisessä tullaksemme parhaaksi versioksi itsestämme. Tunnistamalla omat arvot ja vahvuudet pystymme löytämään oman potentiaalimme. Ja jos olet esimies- tai johtoroolissa muista, että tämä  on tärkein tehtäväsi tiimisi henkisen työhyvinvoinnin kehittämiseksi.

Lopuksi on hyvä muistuttaa, että tasapaino ei ole pysyvä olotila. Vaatimusten ja voimavarojen tasapaino vaihtelee hyvin paljon sekä työssä että vapaa-ajalla eteen tulevien tilanteiden ja muutosten takia. Lue lisää kuinka voit auttaa itseäsi ja tiimiäsi henkisessä palautumisessa.

Voisiko Emooter olla hyödyllinen sinulle ja tiimillesi?

Kokeile nyt tai varaa esittely
Tuoretta sisältöä Emooterilta

Tervetuloa, uudet tuttavat