Tunnistatko palautumisten tarpeen tiimissäsi?

5. helmikuuta 2020

Muuttuva työelämä haastaa hyvinvointimme. Uudet työn tekemisen tavat ja työntekijään kohdistuvat odotukset kuormittavat inhimillistä kantokykyä ja jaksamista. Voimavarojemme uusiutuminen ei ole enää itsestään selvää nykyteknologian mahdollistaessa työskentelyn ajasta ja paikasta riippumatta.

”53% globaalista työvoimasta on lähempänä loppuun palamista kuin viisi vuotta aiemmin.”

Työstä palautumisen hallinta on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Lukemalla tämän blogikirjoituksen opit tunnistamaan palautumisen tarpeen ja työuupumuksen ensimerkit tiimissäsi, sekä luomaan osaltasi kestävämpää työpaikkakulttuuria.

Riittämätön palautuminen tulee kalliiksi

Regus Groupin teettämän tutkimuksen mukaan 53% globaalista työvoimasta on lähempänä loppuun palamista kuin viisi vuotta aiemmin. Kyselyyn osallistui yli 22 000 tietotyöläistä sadasta eri valtiosta. Stressi tarttuu ja leviää tiimin sisällä. Sama koskee onneksi myös hyvinvointia. Jo yhden työntekijän hyvinvoinnilla voi olla positiivisia vaikutuksia koko tiimissä.

iOpener instituutin keskisuuria yrityksiä koskevan tutkimuksen mukaan hyvinvoivissa työpaikoissa henkilöstön vaihtuvuus oli 46% matalampi, sairauspoissaolojen kulut 19% pienemmät ja tuottavuus 12% parempi kuin onnettomissa verrokki-firmoissa. Onnellisimmat työntekijät käyttivät 46% enemmän aikaan työtehtäviin, ja kokivat olonsa 65% energisemmiksi kuin vähemmän tyytyväiset kollegansa.

Suomessa lähes joka neljäs työikäisistä kokee työuupumuksen oireita. Työuupumus ei kuormita vain yksilöä, vaan riittämättömällä palautumisella on kova hinta myös organisaatiolle. Työntekijän hyvinvoinnin johtaminen ei ole pelkästään yksilön vastuulla. Sosiaalinen vastuu työntekijän jaksamisesta sekä palautumisen tarpeesta kuuluvat myös työnantajalle.

”On organisaation tehtävä varmistaa, että työntekijä ja tehtävä sopivat yhteen.”

Muutos tiedostavan, työntekijän palautumista tukevan työpaikkakulttuurin kehittämiseen lähtee organisaation sisältä. Organisaation ei kuitenkaan tarvitse jäädä muutoksen kanssa yksin. Yrityskulttuurin päivittämiseen on tarjolla ulkopuolista tukea.

Riittävä palautuminen on koko työyhteisön asia

Palautumisen tarpeella tarkoitetaan tyypillisesti työpäivän viimeisinä tunteina tai välittömästi töiden jälkeen ilmenevää tarvetta virkistyä ja toipua työn rasituksesta, sekä väliaikaista kokemusta ja halua pitää tauko työtehtävistä.

Palautumisen tarve ilmenee hetkellisenä ärtyneisyyden lisääntymisenä, heikentyneenä suorituskykynä, sosiaalisena vetäytymisenä sekä energian puuttumisena. Kun normaalia palautumista ei tapahdu esimerkiksi illalla, siirtyy palautumisen tarve seuraavalle päivälle. Tämä palautumisen tarpeen kasautuminen voi pitkittyessään johtaa pahimmillaan työuupumukseen (burn-out) ja vakaviin terveysongelmiin. Palautumisen tarvetta voi mitata. Se antaa viitteitä ponnistelujen ja palautumisen tasapainosta ja auttaa tunnistamaan kehittyvän työuupumuksen varhaisia merkkejä.

Riittämättömästä palautumisesta viestiviä oireita on mahdollista kartoittaa ja palautumisen tarvetta selvittää tarkemmin omassa tiimissä, esimerkiksi järjestämällä vapaamuotoisen juttutuokion kahden kesken kunkin tiimiläisen kanssa.

Tunnista riittämättömän palautumisen merkit tiimissäsi

Keskustele alla olevista teemoista tiimistäsi. Palautumisen teemoihin tutustuminen ja niihin liittyvien laiminlyöntien poissulkeminen ovat olennaisia selvitettäessä oman tiimin palautumisen tarvetta. Keskustelun keskeisiä osa-alueita ovat muun muassa:

  • Työntekijän kyky keskittyä työtehtäviin. Estääkö työkuormitus ja väsymys työntekijää suoriutumasta työstään parhaalla mahdollisella tavalla työpäivän loppupuolella?

  • Työtahtiin ja työmäärän sopivuuteen liittyvät kysymykset. Kuinka työntekijä voi työpäivän loppupuolella? Kokeeko työntekijä vointinsa todella kuormittuneeksi ja väsyneeksi?

  • Koettu emotionaalinen työtaakka. Onko työntekijällä vaikeuksia rentoutua työpäivän jälkeen ja nauttia vapaa-ajasta? Kuinka kauan työntekijällä kestää irrottautua töihin liittyvistä ajatuksista työpäivän jälkeen?

  • Sosiaalinen osallistuminen työpaikalla, sosiaaliset suhteet ja kiinnostus kollegoihin. Onko työntekijällä vaikeuksia osoittaa kiinnostusta muita ihmisiä kohtaan työpaikalla? Viihtyykö työntekijä lähinnä yksin?

  • Työntekijän fyysinen terveys ja mahdolliset terveyden laiminlyönnit työn vuoksi. Onko työntekijä työpäivän jälkeen liian uupunut ryhtyäkseen muuhun toimintaan, esimerkiksi harrastamaan? Onko työntekijän terveydentilassa tapahtunut olennaisia muutoksia viimeisen vuoden aikana?

Vaikka itse puhkuisit energiaa ja kokisit työtehtäväsi syvästi inspiroivana, tiimisi ei ole immuuni loppuun palamiselle. Työntekijät reagoivat ja sopeutuvat kukin työtehtäviinsä hyvin yksilöllisesti. On organisaation tehtävä varmistaa, että työntekijä ja tehtävä sopivat yhteen. Huolehtimalla omasta hyvinvoinnistasi ja tuntemalla palautumiseen liittyvät ilmiöt, pidät yllä omaa suorituskykyäsi ja johdat onnistuneesti tiimisi hyvinvointia.

”Stressi tarttuu ja leviää tiimin sisällä. Sama koskee onneksi myös hyvinvointia.”

Emooter on virtuaalinen opas työhyvinvointiin. Autamme sinua luomaan ja ylläpitämään hyvinvoivaa työpaikkakulttuuria. Sijoita muutama minuutti päivästäsi ja arvioi tiimisi palautumisen taso. Löydä avaimet omaan palautumiseesi ja ohjaa tiimiäsi palautumaan paremmin. Lue lisää Emooterista täällä.

Voisiko Emooter olla hyödyllinen sinulle ja tiimillesi? — Varaa aika demoon

Tervetuloa, uudet tuttavat