Kahdeksan yleisintä syytä väärin ymmärtämiselle

25. elokuuta 2020

Yksi ihmiskunnan suurimpia haasteita on aina ollut väärin ymmärtäminen. Näin on erottu, aloitettu sotia tai liiketoiminnallisia riitoja. Sosiaalinen media algoritmeineen korostaa väärin ymmärtämisen riskiä sekä valitettavan usein palkitsee siitä aiheutuvista negatiivisista keskusteluista ja riidoista. Pyrkimyksenämme pitäisi olla myötämielisyys ja positiivisuus toisen henkilön sanomaa kohtaan sekä oman ymmärryksen varmistaminen. Näin vältymme monilta turhilta ja ikäviltä keskusteluilta.

Me ihmiset olemme aina olleet äärimmäisen hyviä ymmärtämään väärin toisiamme. Joskus vahingossa, toisinaan omia tarkoitusperiämme ajaen. Mikä sitten aiheuttaa väärinymmärryksiä?

Väärin ymmärtämisen kahdeksan yleisintä syytä

Helsingin yliopiston Arto Mustajoki on tehnyt erinomaisen kiteytyksen ja yhteenvedon siitä, mikä aiheuttaa ohi toistemme puhumisen tai yleisesti vaan väärin ymmärtämisen. Nyt sosiaalisen median algoritmien ruokkiessa negatiivisuutta sekä cancel-kulttuurin yrittäessä rantautua Suomeenkin, on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan omaa käytöstä. Itse olen ainakin huomannut, että väärin ymmärtäminen on ollut ikävästi kasvussa sosiaalisen median kuplassani. Meillä olisi erinomaiset globaalit keskustelualustat, tiedon hankkimisen kanavat sekä lyhyet virtuaaliset etäisyydet, mutta silti onnistumme ruokkimaan negatiivisten tunteiden ja väärin ymmärtämisen kulttuuria. Tätä tapahtuu perheissä, työpaikoilla, sosiaalisen median alustoilla ja myös ystävien kanssa keskustellessa.

1. Ihmisen (oma) todellisuudentaju

Tulkitsemme maailmaa aina oman todellisuudentajumme kautta. Siihen vaikuttaa sosiaalinen ympäristö, perhe, uskonto, koulutus ja hyvin moni muu asia ympäristössämme. Vaikutus on osin tiedostettu ja suurelta osin tiedostamatonta. Emme edes ehdi hoksaamaan kuinka usein olemme tiedostamattamme tulkinneet jonkin asian virheellisesti johtuen omista oletuksistamme tai ennakkoluuloistamme.

2. Ihmisen rajalliset tiedot tai sanasto

Toisinaan olemme tilanteessa, jossa toisen henkilöt tiedot tai sanasto eivät yksinkertaisesti riitä kuvittelemaan tai ymmärtämään sitä, mitä toinen henkilö yritti hänelle kertoa. Tällöin ymmärtäminen jää pintapuoliseksi tai palautuu kohtaan 1. Kertoja tulee väärinymmärretyksi. Henkilö voi olla myös ns. "kokemusasiantuntija", mutta todellisuudessa hän tuntee ilmiön vain pintapuolisesti sanaston ja esimerkiksi tieteellisen tiedon puuttuessa. Jokaisen meistä viestijänä on tärkeää käyttää selkeitä ja yksinkertaisia sanoja ilman monimutkaisia termejä.

Tämä on vaarana myös esimerkiksi erilaisten self-help kirjojen tai vinkkien kanssa. Moni voi kokeilla jotain ja todeta itselleen hyväksi hetkellisesti. Käytännössä pitkällä aikavälillä asia voi kääntyä negatiiviseksi tai ei toimi missään vaiheessa sille toiselle henkilölle.

3. Puhujan epäselvä muotoilu asialle

Asia, johon sorrun usein itse. Viestini, puheenvuoroni ja kertomani asia puhelimessa tai zoomissa on epäselvä kuulijalle. Näin savolaisena haluaisin tuudittautua "vastuu on kuulijalla" asenteeseen, mutta valitettavan usein meillä viestijöillä on jäänyt ajatuksen ja viestin kirkastaminen pahasti kesken. Vanha kunnon selitän asian viisivuotiaalle tai äidilleni toimii hyvänä testinä oman viestin selkokielisyydelle.

4. Keskustelun häiriötekijät, kuten melu

Jokainen meistä voi varmasti samaistua tilanteeseen diskossa, ruuhkabussissa tai kadulla kulkiessaan, että kuulee väärin mitä toinen henkilö on sanonut. Tämä voi aiheuttaa välittömän tunnereaktion ja usein vasta myöhemmin asiaa selvitellessä avautuu kyseessä olleen väärin kuullun eikä ymmärretyn asian.

5. Kuulija yksinkertaisesti kuulee asian väärin

Sama kuin kohta 4, mutta tapahtuu esimerkiksi kotioloissa usein. Kuulemme helposti väärin aivojen automatiikan yhdistellessä asioita ja sanoja toisiinsa. Tulkitsemme kuullun kesken olleen tai itselle tutun toiminta- ja ajatuskehikon kautta. Varsinkin kotioloissa emme välttämättä keskity täysille, jolloin on helppo kuulla väärin.

6. Kielen monitulkintaisuus - samat sanat ymmärretään eri tavoin

Hyvä esimerkki kielen monitulkintaisuudesta ovat murresanat. Aivojen kapasiteetin johdosta käytämme rajallista määrää sanoja ja niille on muodostunut eri merkityksiä. Sanoilla on siis useita merkityksiä asiayhteydestä riippuen. Sama sana voi tarkoittaa Turun murteella eri asiaa kuin savoksi. Klassinen esimerkki lienee berliinin- ja piispanmunkin välinen ikuinen taisto herkun oikeasta nimestä. Jos sinulle tulee hassu olo keskustelussa käytetystä sanasta, kannattaa yleensä kysäistä mitä toinen henkilö tarkoitti käyttäessään tiettyä sanaa.

7. Kuulija tulkitsee asian eri tavalla (omasta todellisuudentajustaan tai maailmankatsomuksestaan)

Sukua kohdalle 1. Tähän kiteytyy mielestäni sosiaalisen median suurin haaste. Saatamme käydä keskustelua itseohjautuvuudesta, työhyvinvoinnista, työpäivän lyhentämisestä, uskonnoista, maahanmuutosta tai jopa terrorismista tulkiten käydyn keskustelun ja käytetyt sanat omasta maailmankatsomuksestamme. Meistä jokainen sortuu tähän varmasti päivittäin. Emme ole avoimia ja valmiita kuuntelemaan vaan tulkitsemme asioita koko ajan itselle mieluisan väristen lasien kautta.

8. Viestin lähettäminen tai esittäminen väärälle henkilölle

Painoit lähetä ja hupsista. Huomaat juuri lähettämisen hetkellä viestin lähtevän väärälle Maijalle tai Matille. Tämä on kaikista inhimillisen väärin ymmärtämisen muoto. Viestimme yksinkertaisesti väärälle henkilölle vahingossa tai unohdamme varmistaa onko henkilö oikea taho edistämään meille rakasta asiaa. Myyntiä hengittävälle ja rakastavalle henkilölle tiimin työhyvinvointi ja jaksaminen ei välttämättä ole se sydämen asia, josta hän haluaa kuulla.

Pois väärin ymmärtämisen kulttuurista

Omalle jaksamiselle sekä mielenrauhalle mielekkäät ja inspiroivat keskustelut ovat äärimmäisen tärkeitä. Sosiaalisen median käytön yleistyessä on väärin ymmärtämisestä tulossa entistä suurempi haaste ihmiskunnalle. Kukapa meistä haluaisi vängätä väärin ymmärtämisen johdosta työpaikalla tai kotona pienistä asioista. Mitä voimme tehdä?

Tärkeintä on viestiä selvästi, kuunnella avoimin mielin ja kysyä lopuksi varmistuaksesi jaetusta ymmärryksestä!

Ensiksi voimme suhtautua jokaiseen vuorovaikutustilanteeseen myötämielisesti tai optimistisesti. Tämä kehittää myös meidän kasvun asennettamme. Lisäksi jokainen meistä voi opetella kuuntelemaan ja varmistamaan, että on ymmärtänyt asian juuri kuten toinen henkilö sen esitti. Kysytään avoimia ja rakentavia kysymyksiä. Etsitään varmistettua tietoa aiheesta ja muodostetaan sen perusteella mielipiteemme asiaan. Kun kaikki otamme tavoitteeksemme sujuvan ja rauhallisen vuorovaikutuksen pääsemme jo pitkälle. Ei anneta niiden somen logaritmien dopamiiniruiskeiden viedä meitä väärin ymmärtämisen polulle.

Kunhan tulemme tietoiseksi mahdollisista väärin ymmärtämisen tavoista em. kahdeksan kohdan listan perusteella, voimme jokainen pyrkiä ymmärtämään asiat oikein tai siten kuin ne on pyritty esittämään. Näin pääsemme vuorovaikutuksessa keskustelemaan itse asiasta ja sen argumenteista kuvitteellisten virheellisten käsitysten sijaan.

Tämän blogin inspiraationa toimi Timo Honkelan Rauhankone-kirjan yhteenveto Helsingin yliopiston emeritusprofessori Arto Mustajoen tutkimukseen miksi ja miten me ihmiset ymmärrämme toisiamme väärin. Kirjaa suosittelen kaikille ihmisyydestä ja algoritmeista kiinnostuneille.

Voisiko Emooter olla hyödyllinen sinulle ja tiimillesi? — Varaa demo

Tuoretta sisältöä Emooterilta

Tervetuloa, uudet tuttavat